Voimaryhmässä on pohdittu nimensä mukaisesti voimaantumista ja sitä, mikä on voimaannuttavaa. Olemme kokeilleet yhdessä erilaisia asioita ja ruotineet kyseisen hoidon tai menetelmän vaikuttavuutta. Mikä on vaikuttavaa ja mikä ei.
Itse olen alkanut pohtia, voisiko menetelmien tai hoitojen lisäksi, ohella tai sijasta voimaannuttavaa ollakin vaikuttaminen? Mihin tai keneen voisi vaikuttaa? Miten? Miten siitä saisi voimaa? Onko itselle saatu voima joltakin pois? Mitä se vaikuttaminen voisi olla? Onko minulla vaikuttamiseen tarvittavaa valtaa, vaikutusvaltaa?
Entä jos protestoin nykyistä oikeuskäytäntöä rikoksen uhrina ja vaadin saada tulla kuulluksi, nauretaanko minulle? Todetaan, että siinä on taas yksi höyrähtänyt intoilija tai muuten vaan vinksahtanut yksilö. Ilman akateemista loppututkintoa tai pitkää ammatillista uraa olen asiantuntija vain omassa asiassani. Jos minut otetaankin vakavasti, mielipiteeni on vain yksi muiden joukossa. Mitä sillä kukaan tekisi?
Moniko meistä on valmis nousemaan barrikadeille kertomaan, että se tapahtui juuri minulle? Että minut raiskattiin, hakattiin tai että minua käytettiin seksuaalisesti hyväksi tai kaikkia niitä. Allekirjoittaisiko sitä aloitteita, jos pelkäisi oman turvallisuutensa ja mielenterveytensä puolesta. Tuskin. Nimetön ja naamaton vaikuttaa vain pumpulipuikolla.
Mitä me sitten voisimme tehdä? Onhan meillä oltava mahdollisuus sekä yksityisyytemme suojaamiseen, että kokemuksellisen tiedon jakamiseen. Voisiko Violan kylkeen muodostua oma AA-ryhmä, Anonyymien Alajaosto. Violan suurten ja turvallisten siipien suojassa voisi anonyymistikin osallistua vaikuttamiseen. Tehdä yhdessä. Asettaa tavoitteita ja katsoa eteenpäin. Tulla kuulluksi. Saada aikaiseksi. Eikö se voimaannuttaisi, jos mikä. Kokemuksen ääni pitäisi voida kuulua, sillä meillä on Asiaa.
